Tämä kirjoitus lyhyesti
- Suomalaiset mediatalot ovat rakentaneet digitaalista liiketoimintaa pitkälti mainonnan, tilausten ja natiivisisältöjen ympärille, mutta lukijoiden ostoaikeiden kaupallistaminen on jäänyt vähälle huomiolle.
- Ruotsissa affiliate-markkinointia ei nähdä journalistisena ongelmana, vaan tapana palvella lukijaa silloin, kun hän etsii alennuskoodia, tarjousta, vertailua tai ostopäätöksen tueksi tietoa.
- Alekoodit, tarjoukset, vertailut ja commerce content ovat osa samaa ilmiötä: median mahdollisuutta auttaa lukijaa tekemään parempia päätöksiä ja samalla rakentaa uusia tulovirtoja.
- Iltalehden Alekoodit osoitti jo vuosia sitten, että suomalaisella mediatalolla on mahdollista rakentaa merkittävää affiliate-liiketoimintaa, kun käyttäjän todelliseen tarpeeseen vastataan oikealla tavalla.
- Suurin este ei ole teknologia, liikenne tai osaaminen, vaan se, että affiliate nähdään edelleen liian usein sivubisneksenä eikä strategisena liiketoimintana.
- Commerce content, tarjoukset, vertailupalvelut ja muut tulospohjaiset sisällöt voivat muodostaa mediataloille merkittävän uuden tulonlähteen ilman, että journalistinen riippumattomuus vaarantuu.
Ruotsissa isot mediatalot ovat rakentaneet vuosien ajan liiketoimintaa alekoodeista, tarjouksista, vertailuista ja commerce contentista. Suomessa affiliate-markkinointi nähdään edelleen liian usein sivubisneksenä. Tässä artikkelissa tarkastelen, miksi suomalaiset mediatalot jättävät merkittävää liiketoimintapotentiaalia hyödyntämättä ja mitä Ruotsista voitaisiin oppia.
Suomalaiset mediatalot ovat vuosia puhuneet uusista tulovirroista, digitaalisesta kasvusta, datasta, asiakassuhteesta ja riippuvuuden vähentämisestä kansainvälisistä alustoista. Silti yksi ilmeinen liiketoimintamahdollisuus on jäänyt Suomessa oudon pienelle huomiolle: affiliate-markkinointi, tai tarkemmin sanottuna lukijan ostoaikeen kaupallistaminen.
Kyse ei ole siitä, etteikö suomalaisilla medioilla olisi yleisöä. Päinvastoin. Suomalaiset mediabrändit tavoittavat edelleen suuria yleisöjä, ja luottamus kotimaisiin uutisbrändeihin on kansainvälisesti vertailtuna vahvaa. Myös suuret mediatalot ovat jo pitkälle digitalisoituneita liiketoimintoja. Alma Media kuvaa omaa liiketoimintaansa digitaalisiin palveluihin, mediaan ja markkinapaikkoihin keskittyväksi kokonaisuudeksi. Sanoma Media Finlandin liiketoiminnassa digitaalinen ja ei-printtiin perustuva mainonta on jo merkittävä osa tulovirtaa.
Ongelma ei siis ole yleisö. Ongelma ei ole teknologia. Ongelma on tapa ajatella mediaa.
Suomessa mediatalojen digitaalinen liiketoiminta on rakentunut pitkälti display-mainonnan, natiivimainonnan, tilausten, tapahtumien, markkinapaikkojen ja dataratkaisujen ympärille. Kaikki nämä ovat tärkeitä. Mutta niiden rinnalle olisi pitänyt jo vuosia sitten rakentaa yksi selkeä lisäpilari: tulospohjainen kaupallinen sisältö ja ostoaikeeseen vastaavat palvelut.
Ruotsissa tämä ajattelu on ollut pidemmällä pitkään.
Siellä affiliatea ei ole nähty vain kuponkisivustoina, cashbackina tai viimeisen klikin taktisena mainontana. Sitä on lähestytty käytännöllisemmin: jos lukijalla on tarve ostaa, vertailla, säästää tai valita, miksi media ei auttaisi häntä tekemään parempaa päätöstä?
Tämä on iso ero.
Suomessa keskustelu jää helposti siihen, onko affiliate journalistisesti epäilyttävää. Ruotsissa kysymys näyttää useammin olevan: palveleeko tämä lukijaa?
- Jos lukija etsii alennuskoodia, media tarjoaa alennuskoodin.
- Jos lukija etsii tarjousta, media kokoaa tarjoukset.
- Jos lukija etsii tuotetta, media auttaa valitsemaan.
- Jos lukija etsii vertailua, media rakentaa vertailun.
Tämä ei ole lähtökohtaisesti journalismin vastakohta. Hyvin tehtynä se on asiakaslähtöistä palvelua.
Ruotsi ymmärsi, että media voi olla myös ostamisen käyttöliittymä
Ruotsalaiset mediatalot eivät ole tyytyneet siihen, että media myy vain mainosnäyttöjä tai tilauksia. Ne ovat laajentaneet rooliaan kuluttajan arjen päätöksiin.
Aftonbladet julkaisee shopping-sisältöjä, tuotepoimintoja ja ostovinkkejä, joissa kaupallinen logiikka kerrotaan avoimesti. Annoslinkit merkitään, ja lukijalle kerrotaan, että media voi saada provision, jos käyttäjä ostaa tuotteen linkin kautta. Samalla Aftonbladet korostaa, ettei tämä vaikuta lehden journalistiseen tehtävään.
Expressen kertoo omassa ohjeistuksessaan käyttävänsä annoslinkkejä ja affiliate-verkostoja. Lehti avaa lukijalle mekanismin: mainososastolla on sopimuksia affiliate-verkostojen kanssa, ja jos lukija klikkaa linkkiä ja tekee ostoksen, Expressen voi saada korvauksen. Mallia ei piiloteta.
Tämä avoimuus on olennaista. Lukijaa ei johdeta harhaan. Kaupallinen suhde kerrotaan. Sisällön tehtävä pysyy silti samana: auttaa lukijaa.
Ruotsissa alekoodit, tarjoukset, shopping-sisällöt ja commerce content eivät ole irrallinen lisä median kyljessä. Ne ovat osa laajempaa ymmärrystä siitä, että median ja lukijan välinen suhde ei rajoitu uutisten kuluttamiseen.
Lukija elää arkea. Hän tekee päätöksiä. Hän ostaa tuotteita, kilpailuttaa palveluja, suunnittelee matkoja, vertailee vakuutuksia, etsii kodinkoneita, valitsee lasten harrastusvälineitä ja miettii, mihin rahansa käyttää.
Jos media pystyy auttamaan näissä päätöksissä uskottavasti, se luo arvoa. Ja jos arvoa syntyy, siitä voi syntyä myös liiketoimintaa.
Ensimmäinen aalto oli alekoodit ja tarjoukset
Moni suomalainen yhdistää affiliate-markkinoinnin edelleen alekoodeihin. Se on ymmärrettävää, koska alekoodit ovat olleet yksi näkyvimmistä affiliate-liiketoiminnan muodoista jo pitkään.
Mutta tässäkin suomalainen media on ollut varovainen.
Ruotsissa isot mediabrändit lähtivät alekoodi- ja tarjousliiketoimintaan aikaisemmin. Aftonbladet Rabattkoder ja Expressen Rabattkoder ovat esimerkkejä siitä, miten mediabrändi voi ottaa haltuun hakukäyttäytymistä, jossa käyttäjä on jo hyvin lähellä ostamista.
Käyttäjä, joka hakee alennuskoodia, ei ole enää inspiraatiovaiheessa. Hän ei välttämättä tarvitse pitkää artikkelia tai syvällistä opasta. Hän on jo valinnut kaupan tai tuotteen ja haluaa varmistaa, saako ostoksesta paremman hinnan.
Tämä tekee liikenteestä poikkeuksellisen arvokasta.
Alekoodiliiketoiminta ei ole median kannalta vain “halpojen tarjousten” keräämistä. Se on hakukysynnän, brändin, luottamuksen ja ostoaikeen yhdistämistä.
Kun media ottaa tämän vakavasti, tulokset voivat olla merkittäviä.
Mitä tapahtuu, kun mediatalo ottaa affiliate-liiketoiminnan vakavasti?
Minulla oli mahdollisuus nähdä tämä läheltä jo yli kymmenen vuotta sitten.
Lähestyin tuolloin Alma Mediaa ajatuksella, että suomalaisen mediatalon pitäisi osallistua myös alekoodien ja tarjoussisältöjen markkinaan. Ruotsissa isot mediabrändit olivat jo rakentaneet omia rabattkoder-palveluitaan, mutta Suomessa vastaavaa kehitystä ei juuri ollut.
Alma Medialla ajatukseen tarttui silloinen kehitysjohtaja, jolle affiliate-markkinointi oli tuttua ja jonka kanssa konseptia lähdettiin viemään eteenpäin.
Tuloksena syntyi Iltalehden Alekoodit-palvelu.
Moni pitää alekoodeja yksinkertaisena liiketoimintana, mutta todellisuudessa kyse on erittäin vahvasta ostoaie-liikenteestä. Käyttäjä ei enää etsi inspiraatiota tai tietoa tuotteesta. Hän on jo ostamassa.
Tämän vuoksi liiketoimintapotentiaali on usein huomattavasti suurempi kuin tavallisessa sisältöliiketoiminnassa.
Palvelu kasvoi nopeasti merkittäväksi liiketoiminnaksi ja tuotti parhaimmillaan kuusinumeroisia kuukausittaisia tuottoja. Myöhemmin Alma Media myi liiketoiminnan edelleen ulkopuoliselle toimijalle.
Tapaus osoittaa hyvin yhden asian.
Kyse ei ollut teknologiasta. Kyse ei ollut liikenteen puutteesta. Kyse ei ollut edes affiliate-markkinoinnista. Kyse oli siitä, että mediatalo tunnisti yleisönsä tarpeen ja rakensi liiketoimintamallin sen ympärille.
Tämä on tärkeä oppi myös nykyhetkeen. Iltalehden Alekoodit ei ollut pelkkä alekoodisivusto. Se oli osoitus siitä, että mediatalo voi rakentaa tulospohjaista liiketoimintaa, jos se ymmärtää lukijan ostopolkua.
Alekoodit eivät ole loppupiste vaan ensimmäinen kerros
Alekoodit vastaavat yhteen kysymykseen: “Saanko tämän halvemmalla?”
Commerce content vastaa laajempaan ja usein arvokkaampaan kysymykseen: “Mitä minun kannattaisi ostaa?”
Tämä ero on ratkaiseva.
Alekoodit tulevat ostopolun loppuun. Commerce content voi tulla paljon aikaisemmin. Se voi vaikuttaa siihen, mitä tuotetta käyttäjä harkitsee, mitä ominaisuuksia hän pitää tärkeinä, mistä kaupasta hän ostaa ja millä perusteella hän tekee päätöksen.
Tässä kohtaa mediatalojen pitäisi olla erityisen vahvoilla.
Jos käyttäjä etsii parasta robotti-imuria, sähköpyörää, juoksukelloa, matkavakuutusta, lasten puhelinliittymää, äänikirjapalvelua, aurinkopaneeliratkaisua tai säästötiliä, hän tarvitsee luotettavaa tietoa. Hän ei tarvitse pelkkää mainosta. Hän tarvitsee kokonaisuuden, joka auttaa valitsemaan.
Hyvin tehty commerce content ei ole mainosartikkeli. Se on ostajan opas.
Se voi sisältää vertailua, taustoitusta, toimituksellista arviointia, hintatietoa, käyttäjäkokemuksia, asiantuntijanäkemyksiä, tuotetietoa ja selkeän metodin, jolla suositukset on tehty.
Juuri tällaisessa sisällössä mediatalolla on luontainen etu verrattuna moneen puhtaaseen affiliate-sivustoon.
- Sillä on brändi.
- Sillä on yleisö.
- Sillä on toimituksellista osaamista.
- Sillä on kyky rakentaa luottamusta.
Mutta etu muuttuu rahaksi vasta, jos se organisoidaan liiketoiminnaksi.
Mitä suomalaiset mediatalot tekevät väärin?
Ensimmäinen virhe on se, että affiliate typistetään liian kapeaksi ilmiöksi.
Kun moni johtaja kuulee sanan affiliate, mieleen tulee kuponkisivusto, joka nappaa komission ostoskorin lopussa. Tämä mielikuva on osittain ansaittu, koska affiliate-markkinoinnin huonoin versio on ollut markkinassa hyvin näkyvä.
Mutta affiliate ei tarkoita kuponkeja.
Affiliate tarkoittaa tulospohjaista kumppanuusmallia.
Sen sisällä voi olla alekoodeja, tarjouksia, tuotetestejä, vertailuja, ostajan oppaita, uutiskirjeitä, sesonkisisältöjä, vaikuttajasisältöjä, hintaseurantaa, hakukoneoptimoituja palvelusivuja, niche-yhteisöjä ja kokonaisia commerce-alustoja.
Toinen virhe on kampanja-ajattelu.
Mediatalot ovat tottuneet myymään kampanjoita. Viikko näkyvyyttä. Natiiviartikkeli. Display-paketti. Videotuotanto. Raportti.
Affiliate toimii eri logiikalla.
Parhaat sisällöt eivät ole kampanjoita vaan omaisuutta.
Hyvin tehty artikkeli “paras robotti-imuri”, “paras sähköpyörä työmatkalle”, “paras matkavakuutus perheelle” tai “miten valita lapselle ensimmäinen puhelinliittymä” voi tuottaa vuosia. Se ei kuole kampanjan päättyessä. Se päivittyy, kerää hakuliikennettä, paranee datan avulla ja muuttuu mediatalon omaksi kaupalliseksi assetiksi.
Kolmas virhe on se, että journalismi ja kaupallisuus asetetaan liian helposti vastakkain.
Tämä on suomalaisen mediakulttuurin isoin henkinen lukko. Ajatellaan, että jos artikkelissa on ostolinkki, sisältö on automaattisesti vähemmän uskottavaa.
Näin voi olla, jos sisältö tehdään huonosti.
Mutta sama pätee kaikkeen kaupalliseen sisältöön. Huono natiivimainonta heikentää luottamusta. Huono display-mainonta ärsyttää käyttäjää. Huono tilaajasisältö ei pidä asiakasta maksajana.
Ongelma ei ole liiketoimintamalli. Ongelma on toteutuksen laatu.
Miksi affiliate nähdään Suomessa sivubisneksenä?
Syy on osittain historiallinen.
Suomessa affiliate-markkinointi on pitkään ollut verkostojen, vertailusivustojen, bloggaajien, cashback-palveluiden ja kuponkisivujen kenttä. Isot mediatalot eivät ole ottaneet sitä samalla tavalla strategiseksi liiketoiminnaksi kuin Ruotsissa.
Toinen syy on organisaatiorakenne.
Affiliate jää helposti ei-kenenkään maaksi.
- Se ei ole puhtaasti toimitusta.
- Se ei ole puhtaasti mainosmyyntiä.
- Se ei ole puhtaasti SEO:ta.
- Se ei ole puhtaasti dataa.
- Se ei ole puhtaasti verkkokauppaa.
Juuri siksi se tarvitsee omistajan.
Jos affiliate annetaan display-myynnin kylkeen, se jää helposti pieneksi lisätuotteeksi. Jos se annetaan natiivitiimille, siitä tulee kampanja. Jos se annetaan toimitukselle ilman kaupallista mallia, syntyy varovaisuutta. Jos se annetaan SEO-tiimille ilman kumppanuusosaamista, linkitys, kaupalliset suhteet ja tulosvastuu jäävät puolitiehen.
Oikea ratkaisu olisi oma commerce-yksikkö, jossa yhdistyvät toimituksellinen laatu, hakukoneosaaminen, kaupallinen kumppanuusosaaminen, data, affiliate-teknologia, sisältöprosessi ja jatkuva optimointi.
Ei projekti, jossa lisätään linkkejä vanhoihin artikkeleihin. Vaan liiketoiminta.
Miten sisältöä voi kaupallistaa ilman että journalismi kärsii?
Tämä on koko asian ydinkysymys.
Affiliate ei saa tarkoittaa sitä, että toimittaja alkaa kirjoittaa mitä tahansa, mistä saa komission. Sellainen malli tuhoaisi luottamuksen nopeasti.
Mutta tästä ei seuraa, että affiliatea ei voisi tehdä vastuullisesti.
Oikea malli vaatii selkeät periaatteet.
- Sisältötyyppien erottaminen. Uutisjournalismi on eri asia kuin ostajan opas. Poliittinen uutinen on eri asia kuin vertailu parhaista kuulokkeista. Tutkiva journalismi on eri asia kuin Black Friday -tarjouskooste. Näitä ei pidä sotkea toisiinsa.
- Avoin merkintä. Lukijalle kerrotaan selvästi, että osa linkeistä on affiliate-linkkejä ja media voi saada komission, jos lukija ostaa tuotteen linkin kautta. Samalla kerrotaan, ettei tämä nosta hintaa lukijalle.
- Toimituksellinen riippumattomuus. Tuotevalintoja ei saa tehdä pelkän komission perusteella. Komissio voi olla kaupallistamisen mekanismi, mutta sen ei pidä olla sisällön ensisijainen ohjaaja.
- Metodin avaaminen. Jos tehdään artikkeli parhaista robotti-imureista, lukijalle pitäisi kertoa, millä perusteella tuotteet valittiin. Hinta, ominaisuudet, käyttäjäarviot, testit, saatavuus, huolto, takuu, käyttötarkoitus ja tuotteen sopivuus eri käyttäjäryhmille ovat kaikki relevantteja tekijöitä.
- Ylläpito. Commerce content ei ole kertakäyttöinen natiiviartikkeli. Se on elävä sisältötuote. Hinnat muuttuvat. Saatavuus muuttuu. Mallit vaihtuvat. Linkit rikkoutuvat. Siksi commerce content tarvitsee prosessin, ei vain kirjoittajan.
Missä ne miljoonat ovat?
Tässä pitää olla tarkka. Julkista dataa ei ole riittävästi, jotta voitaisiin sanoa täsmällisesti, kuinka paljon affiliate-liikevaihtoa suomalaisilta mediataloilta jää saamatta.
Mutta suuruusluokka ei ole pieni.
Suuret suomalaiset mediatalot tavoittavat valtavia yleisöjä. Niillä on vahvat brändit, hakukonenäkyvyys, uutiskirjeitä, kuluttajadataa, toimituksellista osaamista ja luottamusta. Ne ovat jo valmiiksi mukana monissa kuluttajan arjen päätöksissä.
Jos tällainen toimija rakentaisi järjestelmällisesti affiliate- ja commerce-liiketoimintaa esimerkiksi seuraaviin kategorioihin, potentiaali olisi huomattava:
- kuluttajaelektroniikka
- kodinkoneet
- energia
- vakuutukset
- lainat
- matkailu
- lemmikit
- kauneus
- urheilu
- lasten tuotteet
- suoratoistopalvelut
- puhelinliittymät
- verkkokaupan sesongit
- tarjoukset ja alekoodit
Yksittäinen sisältö ei ratkaise mitään. Mutta satojen hyvin tehtyjen sisältöjen, vahvan SEO:n, luotettavan brändin, uutiskirjeiden, datan ja kumppanuusmallien yhdistelmä voi ratkaista paljon.
Alekoodit osoittivat jo aikanaan, että ostoaie-liikenteessä on rahaa. Commerce content laajentaa tämän mahdollisuuden ostopolun aikaisempiin vaiheisiin.
Ja seuraava askel on vielä tätäkin laajempi: mediatalon oma commerce-ekosysteemi.
Commerce content ei ole koko peli
On tärkeää ymmärtää, että commerce content on nykyhetken tärkein mahdollisuus, mutta se ei ole koko affiliate-liiketoiminnan kuva.
Mediatalon tulospohjainen kaupallinen kokonaisuus voi rakentua useista kerroksista.
- Alekoodit ja tarjoukset. Ne vastaavat käyttäjän välittömään säästämisen tarpeeseen.
- Commerce content. Se auttaa käyttäjää valitsemaan tuotteen tai palvelun.
- Vertailupalvelut. Ne voivat olla esimerkiksi vakuutusten, sähkösopimusten, lainojen, puhelinliittymien, suoratoistopalveluiden tai matkatuotteiden vertailuja.
- Uutiskirjeet ja suorat yleisösuhteet. Jos mediatalolla on vahva kuluttajadata ja lupa viestiä käyttäjälle, se voi jakaa kaupallisesti relevantteja sisältöjä oikeaan aikaan.
- Sesonkikaupallistaminen. Black Friday, joulu, kesälomat, koulujen alku, veronpalautukset, talvilomat ja energiakauden muutokset ovat kaikki hetkiä, jolloin käyttäjän ostoaie kasvaa.
- Oma data ja personointi. Kun media ymmärtää, millaiset sisällöt, kategoriat ja tuotteet kiinnostavat käyttäjiä, kaupallinen palvelu voi muuttua tarkemmaksi ja hyödyllisemmäksi.
Tässä vaiheessa ei enää puhuta yksittäisestä affiliate-linkistä. Puhutaan siitä, että media rakentaa uuden tulovirran oman yleisönsä todellisten tarpeiden ympärille.
Miksi juuri nyt?
Affiliate- ja commerce-liiketoiminnan merkitys korostuu juuri nyt, koska mediatalojen toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Hakukoneet muuttuvat. Tekoälyvastaukset ja hakutulosten uudet esitystavat voivat vähentää perinteistä informaatiohakuihin perustuvaa liikennettä. Samalla vahvoilla brändeillä on edelleen etu hauissa, joissa käyttäjä etsii luotettavaa lähdettä, vertailua tai ostopäätöksen tueksi asiantuntevaa sisältöä.
Mainosmarkkina muuttuu. Display-mainonnan kasvu ei yksin ratkaise mediatalojen digitaalista tulevaisuutta. Natiivimainonta ja brändisisällöt ovat tärkeitä, mutta ne ovat usein kampanjaluonteisia. Commerce content taas voi rakentaa pitkäikäisiä sisältöomaisuuksia, jotka tuottavat arvoa vuosien ajan.
Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu. Ihmiset vertailevat enemmän, etsivät tarjouksia aktiivisemmin ja käyttävät verkkoa lähes jokaisen ostopäätöksen tukena. Juuri näissä tilanteissa luotettavalla medialla voisi olla paljon nykyistä vahvempi rooli.
Siksi kysymys ei ole vain siitä, kannattaako mediatalojen tehdä affiliate-markkinointia. Kysymys on siitä, voivatko ne jättää vastaamatta lukijan kaupallisiin tarpeisiin tilanteessa, jossa muut toimijat tekevät sen jo.
Mitä Alma, Sanoma ja muut voisivat tehdä heti?
Jos kirjoittaisin tämän suoraan suomalaisen mediatalon johdolle, sanoisin näin:
Älkää perustako affiliate-projektia. Perustakaa commerce-liiketoiminta.
Ensimmäinen askel olisi auditointi.
- Missä sisällöissä on jo ostoaie?
- Mitkä artikkelit saavat hakuliikennettä kaupallisilla termeillä?
- Missä kategorioissa lukija tarvitsee apua valintaan?
- Missä mediabrändillä on jo uskottavuutta?
- Missä mainostajat maksavat komissiota?
- Missä on korkea keskiostos, korkea lead-arvo tai vahva toistuva kysyntä?
Toinen askel olisi pilotti.
Ei kaikkea kerralla. Valitaan kolme kategoriaa, joissa yhdistyvät yleisön tarve, kaupallinen potentiaali ja median uskottavuus.
Esimerkiksi kuluttajaelektroniikka, koti ja energia.
Rakennetaan 30–50 laadukasta sisältöä. Ei kevyttä höttöä, vaan oikeita oppaita, vertailuja, valintasisältöjä, tarjouskoosteita ja sesonkisivuja.
Kolmas askel olisi oma infrastruktuuri.
Affiliate-verkostot, suorat kumppanuudet, linkinhallinta, seuranta, data dashboard, sisältöpäivitysten prosessi, disclosure-mallit ja toimituksellinen ohjeistus.
Neljäs askel olisi oikea mittaaminen.
Ei pelkkä viimeinen klikki. Ei pelkkä komissio.
Vaan hakuliikenne, klikkiprosentti, konversio, EPC, tulot per artikkeli, tulot per kategoria, palaavat käyttäjät, uutiskirjeen kaupallinen arvo ja sisältöjen elinkaariarvo.
Viides askel olisi organisaation omistajuus.
Jonkun pitää vastata tästä liiketoimintana. Ei harrastuksena. Ei projektina. Ei yksittäisenä kaupallisena testinä.
Johtopäätös: kyse ei ole affiliate-markkinoinnista vaan asiakaslähtöisyydestä
Suomalaisilla mediataloilla on jo se, mistä useimmat affiliate-julkaisijat voivat vain haaveilla: tunnetut brändit, luottamus, suuri yleisö, data, toimituksellinen osaaminen ja hakukonenäkyvyys.
Silti affiliate-markkinointi ja commerce content ovat jääneet Suomessa liian pieniksi, koska niitä on katsottu liian kapeasta kulmasta.
Affiliate ei ole vain kuponkeja. Se ei ole vain bloggaajien sivutulo. Se ei ole vain verkostojen tekninen seurantamalli.
Se on tapa muuttaa lukijan ostoaie hyödylliseksi sisällöksi, palveluksi ja mitattavaksi liiketoiminnaksi.
Ruotsissa tämä on ymmärretty paremmin. Siellä mediatalot ovat uskaltaneet vastata lukijan kaupallisiin tarpeisiin avoimesti, käytännöllisesti ja liiketoimintalähtöisesti.
Suomessa sama mahdollisuus on edelleen suurelta osin käyttämättä.
Ja juuri siksi suomalaiset mediatalot jättävät miljoonia euroja pöydälle.
Ei siksi, ettei markkinaa olisi. Vaan siksi, ettei lukijan ostoaikeeseen ole vielä vastattu tarpeeksi vakavasti.
Kirjoittajasta
Olen työskennellyt affiliate-markkinoinnin parissa vuodesta 2007 lähtien eri rooleissa verkostojen, julkaisijoiden, mainostajien ja mediatoimijoiden kanssa. Artikkelissa esitetyt näkemykset perustuvat sekä julkisiin lähteisiin että kirjoittajan omiin kokemuksiin Pohjoismaiden affiliate-markkinasta.
Lähteet
Aftonbladet kertoo shopping-sisällöissään annoslinkeistä, provisioista ja siitä, että tuotot auttavat rahoittamaan journalismia
https://www.aftonbladet.se/harligthemma/a/3pmPvX/ovantat-praktiska-prylar-smarta-kop
Aftonbladetin yleinen ohjeistus annoslinkkien käytöstä ja kaupallisten linkkien läpinäkyvyydestä
https://www.aftonbladet.se/story/texten-innehaller-annonslankar
Expressen kertoo käyttävänsä annoslinkkejä ja affiliate-verkostoja kaupallisissa linkeissä
https://www.expressen.se/nyheter/sa-jobbar-vi-med-annonslankar-pa-expressen/
Expressenin Rabattkoder-palvelun lanseeraus ja mediatalon strateginen panostus tarjoussisältöihin
https://www.resume.se/kommunikation/media/expressen-lanserar-rabattsajt/
Bonnier News kuvaa itseään Pohjoismaiden suurimmaksi mediayhtiöksi, jonka liiketoiminta yhdistää journalismin, digitaaliset tuotteet ja palvelut
https://www.bonniernews.se/home-en
Schibsted kuvaa strategiaansa, jossa vahvat mediabrändit, kuluttajapalvelut ja kaupalliset ekosysteemit muodostavat yhden kokonaisuuden
https://schibsted.com
Schibstedin ja Bonnier Newsin yhteinen verkkokauppalogistiikkahanke Sweship osoittaa mediatalojen laajentuneen myös varsinaisen median ulkopuolelle osaksi verkkokaupan arvoketjua
https://schibsted.com/news/schibsted-and-bonnier-news-launch-a-joint-distribution-company-for-e-commerce/
Alma Media kuvaa Iltalehteä osana digitaalista media- ja palveluliiketoimintaa, joka tavoittaa noin 80 prosenttia suomalaisista viikoittain
https://www.almamedia.fi/en/business-services/all-products/iltalehti/
Alma Median vuoden 2025 liikevaihto ja digitaalisen liiketoiminnan osuus
https://www.almamedia.fi/en/blog/2026/03/19/alma-medias-annual-report-2025-remuneration-report-and-the-proposal-for-new-remuneration-policy-are-published/
Sanoma Media Finlandin ei-printtimainonnan osuus vuoden 2025 liiketoiminnasta
https://www.sanoma.fi/globalassets/sanoma-group/investors/reports-and-presentations/2026/sasb-table-2025.pdf
Media Ownership Monitor Finlandin raportti suomalaisten uutismedioiden käytöstä ja vahvasta suorasta mediasuhteesta
https://media-ownership.eu/2025-edition/country-reports/finland/
